Mitä muisti on?
Muisti on erilaisista osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa
mieleen uusia asioita, säilyttää ne mielessä ja tarvittaessa
palauttaa ne mieleen. Muisti käsittää kaikki ihmisen henkiset ja
älylliset kyvyt erilaisina opittuina tietorakenteina ja
toimintavalmiuksina. Laajasti ottaen kaikki ihmisen toiminta
perustuu muistiin.
Muistamisessa on erotettavissa kolme keskeistä, yhdessä toimivaa
osavaihetta:
mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mieleen
palauttaminen.
Lyhytkestoinen muisti on rajallinen varastotilaltaan ja
kapasiteetiltaan. Yksi lyhytkestoisen muistin osa on työmuisti,
joka suorittaa tietoista ja aktiivista tiedon käsittelyä. Tiedon
laadusta riippuen se joko unohdetaan tai siirretään pitkäkestoiseen
muistiin. Sensorinen muisti eli aistimuisti on ajallisesti
lyhytkestoisin muisti, missä näkö-, kuulo- ja tuntoaistimukset
säilyvät sekunnin murto-osia. Aistimuistin ansiosta olemme
tietoisia ajasta, paikasta ja itsestämme, vaikka emme niitä
jatkuvasti ajattele.
Pitkäkestoinen muisti tallentaa tiedon pitemmäksi ajaksi muistiin,
josta se voidaan palauttaa mieleen tarvittaessa. Siellä on tallessa
opittua tietoa ja taitoa, eikä se ole niin häiriöherkkä kuin
työmuisti. Sisällöllisesti pitkäkestoinen muisti voidaan jakaa
kolmeen osaan: tietomuistissa ovat opitut asiat kuten sanojen
merkitykset tai matemaattiset kaavat, tapahtumamuistissa ovat
meille tapahtuneet elämänkerralliset asiat ja taitomuistissa on
tallessa erilaiset opitut liikesarjat kuten polkupyörällä ajo tai
konekirjoitus. Pitkäkestoisen muistin kapasiteettia pidetään
rajattomana, tämän vuoksi kyky oppia uusia tietoja ja taitoja ja
tallettaa uusia kokemuksia säilyy läpi elämän. Muistiaines voi olla
pitkäkestoisessa muistissa sanallisena, kuvallisena tai vaikka
tuoksuina ikään kuin varastossa, josta ne tarvittaessa voidaan
palauttaa työmuistin käsiteltäväksi. Varastoitu muistiaines voi
myös kehittyä ja muuttua sisällöltään.
Unohtaminen
Muistamisen toinen olennainen puoli on unohtaminen.
Psykologian tutkimuksissa on todettu, että unohtaminen on nopeinta
alussa, muistamisen käynnistyessä ja tasaantuu sittemmin.
Unohtamista tapahtuu kahdella eri tavalla: Ajan kuluessa
muistijäljet haalistuvat niin, että ne eivät enää ole
palautettavissa mieleen. Toinen unohtamisen selitys on, että
aiemman muistiaineksen päälle kasaantuu koko ajan uutta ja tämä
vaikeuttaa mieleen palauttamista. Epätavalliset ja poikkeavat
tapahtumat säilyvät muistissa yleensä arkipäivän sattumuksia
paremmin. Useaan otteeseen elämän aikana kertaantuvat ja
aktivoituvat asiat säilyvät hyvin muistissa.
Yksittäisenkin muistikuvan aktivoiminen hidastaa unohtamista -
kertaus on siis opintojen äiti. Mieleen painaminen ja oppiminen
vaativat tiettyä tarkkaavuuden tasoa. Tarkkaavuus ja keskittyminen
voi olla heikentynyt useista eri syistä ja silloin uuden asian
muistiin tallennus ei onnistu. Tämän ihminen itse helposti kokee
muistin heikentymisenä, vaikka taustalla on tarkkaavuutta
häiritsevä tekijä. Yleisimmin koettuja muistipulmia on nimien
muistaminen, joka alkaa vaikeutua jo noin 40 ikävuoden jälkeen.
Usein nimi palautuu mieleen, kun yrittää muistaa jotain muita
kyseiseen henkilöön liittyviä asioita esim. missä hän työskentelee
tai mitä hän harrastaa. Monia muitakin unohdetuksi luultuja asioita
voidaan usein palauttaa mieleen erilaisten vihjeiden avulla.
Itselle sopivia mieleen painamisen ja mieleen palauttamisen keinoja
kannattaa opetella.
Ikääntyminen ja muisti
Kyky oppia uutta säilyy läpi elämän. Muistin toiminnot voivat
ikääntymisen myötä muuttua, mutta eivät normaalissa ikääntymisessä
häviä. Esimerkiksi vihjeisiin perustuva ja tunnistava mieleen
palautus säilyvät hyvin. Aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät,
eikä mielessä säilyttäminen heikkene. Työmuistin kyvyssä työstää ja
tallentaa muistiainesta on tutkimuksissa todettu iän myötä
heikentymistä ja työmuisti muuttuu herkemmäksi häiriöille. Myös
useiden samanaikaisten tehtävien suorittaminen vaikeutuu
ikääntyessä. Lieviä muutoksia tapahtuu jo 40 ikävuoden jälkeen,
mutta selvempiä vasta yli 75-vuotiaana. Ensimmäisenä vaikeutuu
nimien muistaminen. Tilannetekijöiden kuten väsymyksen vaikutus
muistiin korostuu, mieleen painaminen hidastuu ja mieleen
palauttaminen on työläämpää.
Normaaliin ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset ovat kuitenkin
yksilöllisiä ja niihin vaikuttavat useat taustatekijät. Mustin
toimintojen heikentymistä saattavat korostaa mm. sairaudet,
haitalliset elämäntavat ja alkoholin runsas käyttö. Vastaavasti
toimintojen säilymistä tukevat mm. aiempi koulutus, aivojen
aktiivinen käyttäminen, perussairauksien hyvä hoito ja sosiaalinen
aktiivisuus.
Muistin normaalit muutokset ikääntyessä:
-
selviytyminen arkitoiminnoissa säilynyt
-
henkilö on itse huolestunut muistipulmistaan
-
tärkeitä asioita tai tapahtumia koskeva lähimuisti ei ole heikentynyt
-
ei eksymisiä tutuissa ympäristöissä
-
ajoittaista sananlöytämisen vaikeutta voi esiintyä
-
kykenee käyttämään kodinkoneita, vaikka uusien laitteiden käyttöä voi olla haluton opettelemaan
Muistipulmien ongelmana onkin erottaa normaalit ikääntymiseen liittyvät muutokset vakavammista muistihäiriöistä. Toistuviin muistiongelmiin täytyy aina suhtautua vakavasti. Hälytysmerkkejä ovat:
-
Itse tai omaiset ilmaisevat huolensa lähimuistin muutoksista, vaikka sosiaalinen toimintakyky on säilynyt
-
Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita
-
Sovittujen tapaamisten toistuva unohtelu, epätarkoituksenmukaista terveyspalvelujen käyttöä, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita
-
Toistuva vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaisten sanojen toistuva käyttö
-
Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikentynyt
-
Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus
-
Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja -tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen
-
Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
-
Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus
-
Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistisairautta
Muistihäiriöt, muistisairaudet ja dementia
Hyvänlaatuisia muistilipsahduksia tapahtuu kaikille.
Muistin toiminta edellyttää tarkkaavaisuutta, hyvää vireystilaa ja
kiinnostusta käsiteltävään asiaan. Esimerkiksi luettu teksti
saattaa unohtua saman tien, mikäli väsyttää tai ajatukset ovat
muualla. Kiire ja useat samanaikaiset tehtävät saattavat aiheuttaa
stressiä, jolloin keskittymiskyky häiriintyy ja tapaamiset tai
sopimukset voivat unohtua. Esimerkkejä satunnaisesti tapahtuvasta
unohtelusta terveillä aikuisilla: ihmisten nimet unohtuvat 83
prosentilla, esineiden nimet unohtuvat 60 prosentilla,
puhelinnumerot unohtuvat 57 prosentilla, asiat, joita kertonut
toiselle unohtuvat 49 prosentilla ja sovitut tapaamiset unohtuvat
34 prosentilla.
Muistihäiriön taustalla voi olla jokin paikallinen vaurio, aineenvaihduntahäiriö, hermosoluun liittyvä häiriö tai toiminnallinen häiriö. Osa muistin häiriöistä on ohimeneviä tai hoidettavissa olevia, esim. aivoverenkierron häiriö, lievä aivovamma, lääkkeet, aineenvaihdunnan häiriöt, puutostilat tai psyykkiset häiriöt. Pysyvien, mutta etenemättömien muistihäiriöiden syinä voivat olla esim. aivovamma, aivotulehduksen, aivoverenkiertohäiriön, leikkauksen tai sädehoidon jälkitilat.
Eteneviä muistihäiriöiden syitä ovat dementiaan johtavat muistisairaudet, joista tavallisimmat ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset dementiat, Lewyn kappale -tauti ja otsalohkodegeneraatiot. Muistisairaita ihmisiä on Suomessa noin 120 000, joista työiässä sairastuneita 7 000-10 000. Vuosittain muistisairausdiagnoosin saa noin 13 000 henkilöä.
Muistihäiriötutkimuksissa kartoitetaan potilaan älyllistä, sosiaalista ja emotionaalista toimintakykyä potilaan ja omaisen haastatteluilla sekä muistin ja toimintakyvyn testeillä. Lääkäri tekee diagnoosin ottaen huomioon potilaan taustan ja tilan kehityksen. Selvittelyihin liittyy yleensä myös verikokeita ja kuvantamistutkimuksia. Millään yksittäisellä testillä tai tutkimuksella etenevää muistisairautta ei kuitenkaan voida diagnosoida. Muistisairauden varhaisessa ja lievässä vaiheessa päivittäiset toimet sujuvat ja potilas saattaa olla vielä mukana työelämässäkin. Varhain aloitetulla lääkehoidolla ja kuntoutuksella voidaan usein hidastaa toimintakyvyn muutoksia.
Alzheimerin taudin riskitekijöitä ovat:
Varmoja
-korkea ikä
-alhainen koulutustaso
-dementiatapaus lähisuvussa
-E4-alleeli
-pään vamma
Todennäköisiä
-aiempi masentuneisuus
-korkea verenpaine ja kolesteroli
-hypotyreoosi (kilpirauhasen vajaatoiminta)
-metabolinen oireyhtymä ja diabetes
-verenkiertohäiriöt
-tupakointi
Alzheimerin taudilta mahdollisesti suojaavia tekijöitä ovat:
-koulutus
-henkinen aktiivisuus
-sosiaalinen aktiivisuus
-aerobinen liikunta
-kohtuullinen alkoholin käyttö
-omega-3 rasvahappojen riittävä saanti (kalan syönti)
-antioksidantit
-hormonikorvaushoito naisilla
-asetyylisalisylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet
-kohonneen verenpaineen lääkehoito
Dementialla tarkoitetaan laaja-alaista henkisen toimintakyvyn
muutosta, joka heikentää yksilön itsenäistä ammatillista ja
sosiaalista selviytymistä. Se ei siis ole sairaus, vaan
muistisairauden aiheuttama oireyhtymä. Toimintakykyä arvioimalla
määritetään, onko muistisairaus edennyt dementiaan. Dementia
jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan vaiheeseen.
Aivot ja alkoholi
Alkoholi vahingoittaa aivoja kertakäytölläkin, koska humalajuominen
tuhoaa aivosoluja. Noin puolella alkoholin suurkuluttajista voidaan
havaita muistiongelmia, esim. uuden oppimisen vaikeutta. Yhdellä
kymmenestä suurkuluttajasta on dementiatasoisia oireita.
Alkoholidementialla tarkoitetaan oireistoa, johon liittyy
erityisesti lähimuistin heikentyminen, persoonallisuuden muutokset,
sosiaalisen selviytymisen ja työkyvyn heikentyminen sekä henkisten
toimintojen aleneminen. Liikkumiskyvyn muutokset ovat myös
tyypillisiä.
Alkoholin käyttö lisää muistisairauksien riskitekijöitä, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöitä, tapaturmaisia aivovammoja ja vitamiinien puutostiloja. Alkoholin vaikutukset aivoihin ja alkoholidementian kehittyminen eivät katso ikää, vaan voivat tulla nuorellekin. Alkoholin aiheuttamat muutokset voivat korjaantua, kun juominen loppuu. Mitä kauemmin runsasta käyttöä on ollut, sitä suurempia aivomuutokset ovat ja sitä vaikeampi niistä on palautua. Muista, että kertajuomisen riskiraja ei ole sama kuin terveellinen päiväannos!
Näin huolehdit aivoterveydestäsi
- Aivojen käyttö lisää vastustuskykyä muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Aivojumppa siis kannattaa, mutta muista, että aivot tarvitsevat myös luovaa lepoa.
- Keskustelu ja ajatusten vaihto toisten kanssa lisäävät hermosolujen välistä viestintää tehokkaasti.
- Älylliset haasteet ovat hyväksi muistille.
- Toiminnalliset keinot: tanssi, pelit, käsityöt, marjastus, sienestys jne.
- Vähintään puoli tuntia päivässä jonkinlaista liikuntaa
- Muisti kaipaa lepoa ja virikkeitä
- Muisti kaipaa elämyksiä, joita voi saada esim. musiikista, luonnosta, taiteesta, kirjoista, televisiosta, ystävien tapaamisesta
- Sydän sykkii aivoille - mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös aivoille
- Syö monipuolisesti, suosi sydänystävällistä ruokaa
- Huolehdi riittävästä yöunesta, hae apua toistuviin unihäiriöihin
- Suojaa aivojasi niiden terveyttä uhkaavilta tekijöiltä. Hermosolujen uusiutuminen on vähäistä ja aivojen vaurio usein pysyvä. Käytä alkoholia kohtuudella. Käytä kypärää.
- Opettele sisäisiä keinoja uuden oppimiselle ja mieleen painamiselle. Keksi yksilöllisiä muistisääntöjä ja -vinkkejä. Yhdistä uutta tietoa aiemmin oppimaasi. Kertaa.
- Käytä ulkoisia muistin apuvälineitä. Muistilaput, kalenteri, päiväkirja jne. Muistin apuvälineiden käyttö ei heikennä muistia!
- Vitsi päivässä pitää apatian loitolla!
Teksti: Kuntoutusohjaaja Marja Immonen, Keski-Suomen
sairaanhoitopiiri
Jäsenlehdessä 3/2011
Lähteet ja linkkivinkkejä
Kuikka, Pulliainen, Hänninen: Kliininen neuropsykologia. 2001.
WSOY
Erkinjuntti, Alhainen, Rinne, Soininen: Muistihäiriöt ja dementia.
2008. Karisto
Käypä hoito 2010 -suositukset
• www.muistiliitto.fi
• www.terveyskirjasto.fi
• www.paihdelinkki.fi/paihteet-ja-aivot
