Sisältöön Sivukartta Palaute Tulosta

Sydänliitto

 
 
 
 
 
 

Vakaa (stabiili) sepelvaltimotauti

Vakaan sepelvaltimotaudin oireet johtuvat sydänlihaksen hapenpuutteesta kuormitustilanteessa. Tyypillistä oiretta kutsutaan nimellä angina pectoris.

 

Tutkiminen alkaa lääkärin ja potilaan keskustelulla (esitiedot eli anamneesi). Tämän tutkimuksen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Sen perusteella tutkimuksen lähtökohtana oleva oire luokitellaan tyypilliseksi angina pectorikseksi, epätyypilliseksi angina pectorikseksi tai ei-sydänperäiseksi rintakivuksi. Tämän luokittelun, iän ja sukupuolen mukaan voidaan jo esittää arvio ahtauttavan sepelvaltimotaudin todennäköisyydestä.

 

Selvittelyn alkuvaihe käsittää myös kliinisen tutkimuksen (lääkärintarkastus). Se on yleensä normaali, mutta voi antaa viitteen läppä- tai sydänlihassairaudesta. Verenpaine mitataan ja ääreisvaltimoiden tila selvitetään tunnustellen ja kuunnellen.

 

EKG on normaali, ellei tutkittava ole sairastanut sydäninfarktia tai sydän ole muusta syystä vaurioitunut. Normaali lepo-EKG ei siis millään tavoin sulje pois vakaata sepelvaltimotautia.

 

Laboratoriotutkimuksilla etsitään mahdollista hapenpuutteelle herkistävää tilaa (anemia, kilpirauhasen liikatoiminta), sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä (rasva- ja sokeriarvot) sekä kartoitetaan muut tärkeät elintoiminnot (maksa, munuaiset).

 

Jos näiden selvitysten jälkeen sepelvaltimotaudin todennäköisyys on suuri tai kohtalainen, tehdään jatkotutkimuksia, ensisijaisesti yleensä kliininen rasituskoe. Tämän jatkotutkimuksena tai joissain tapauksissa sen asemesta voidaan tarvittaessa tehdä muita tutkimuksia, kuten sydänperfuusion gammakuvaus, rasitusultraäänitutkimus tai sepelvaltimoiden tietokonetomografia. Myös tavallinen sydämen ultraäänitutkimus tulee kyseeseen, erityisesti jos epäillään läppävikaa tai vasemman kammion supistushäiriötä.

 

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tehdään, jos edellä olevien tutkimusten perusteella epäillään ahtauttavaa sepelvaltimotautia, erityisesti jos halutaan selvittää kajoavien toimenpiteiden (pallolaajennus tai ohitusleikkaus) edellytykset. Kuvaus ei yleensä ole tarpeen, jos ollaan joka tapauksessa päätymässä lääkehoitoon.

 

Vakaan sepelvaltimotaudin hoidon perusta

Vakaan sepelvaltimotaudin hoidon perustan muodostavat elämäntapa- ja lääkehoidot. Näitä käytetään siitä riippumatta, toteutetaanko myös kajoavia toimenpiteitä.

 

Elämäntapahoito sopeuttaa päivittäiset toiminnot sairauden aiheuttamiin rajoituksiin, jos oireita ei kokonaan saada pois. Hyvin tärkeää on ravitsemuksen, painonhallinnan, tupakoimattomuuden, sopivan liikunnan ja liian stressin välttämisen keinoin ehkäistä sairauden pahenemista.

 

Lääkehoidot voidaan jakaa ennustetta parantaviin ja oireita lievittäviin. Monet niistä toteuttavat kumpaakin tavoitetta.

 

Ennustetta parantavia lääkehoitoja ovat asetyylisalisyylihappo (tai muu veren hyytymistä estävä lääke jos tämä ei sovi), statiini (kolesterolilääke) sekä määräehdoin 1beetasalpaaja ja 2ACE:n estäjä tai ATR:n salpaaja. Angina pectoris -oiretta lievitetään nitraateilla ja joskus 3kalsiuminestäjällä. Näillä kahdella ei ole ennustevaikutusta (paitsi kalsiuminestäjällä verenpainelääkkeenä), joten niitä ei käytetä, elleivät oireet vaadi. Kohonnut verenpaine hoidetaan huolella, tavoitteena vähintään painetaso alle 140/90 mmHg, mielellään alle 130/80 mmHg jos mahdollista. Statiinin lisäksi (tai harvemmin sijasta) voidaan tarvita muuta kolesterolilääkitystä. Diabeetikon verensokeri hoidetaan huolella yksilöllisesti asetettavan tavoitteen mukaan.

 

Myös kajoavat (invasiiviset) toimenpidehoidot voidaan nähdä ennusteen parantajina tai oireen lievittäjinä. Laaja-alaiseen tautiin (vasemman päärungon ahtauma tai ns. kolmen suonen tauti) soveltuu usein 5sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Vasemman kammion supistushäiriö korostaa leikkauksen ennustevaikutusta. Yhden tai muutaman ahtauma hoitoon sopii yleensä 4sepelvaltimoiden pallolaajennus. Se on vakaassa taudissa yleensä oireita lievittävä toimenpide, joten jokaisen todetun ahtauman laajentaminen ei ole itsetarkoitus.

 

Eri hoitomuotojen valintaan vaikuttavat monet tekijät, joten ratkaisut ovat yksilöllisiä, eivät kaavamaisia.

1

Beetasalpaaja on sympaattisen hermoston beetareseptorien vaikutuksia eri kudoksissa estävä lääkeaineryhmä, jota käytetään kohonneen verenpaineen, sepelvaltimotaudin ja rytmihäiriöiden hoidossa.

 

 

2
ACE-estäjät on reniini-angiotensiinijärjestelmää estävä lääkeaineryhmä, jota käytetään verenpainetaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa.
3
Kalsiumestäjät on heterogeeninen ryhmä lääkeaineita, jotka estävät kalsiumin virtausta solun sisään. Käytetään mm. kohonneen verenpaineen, sepelvaltimotaudin, rytmihäiriöiden, aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa.
4
Pallolaajennuksessa (PTCA) tai PCI suonen ahtaumakohtaan vietyyn pallokatetriin johdetaan suurella paineella nestettä, jolloin pallo avautuessaan pusertaa ahtaumamassan valtimon seinämään ja veri pääsee taas virtaamaan.
5
Ohitusleikkaus (CABG) on leikkaus, jossa tukkeutuneet sepelvaltimot ohitetaan siirteen avulla.
6

Jaa sivu: Bookmark and Share
 
Info
Sulje

Hakuohje

Sisällöstä voi hakea tietoa vapaalla sanahaulla (Hae sisällöstä) tai asiasanahaulla (Hae asiasanoilla).

Vapaa sanahaku käy läpi tekstisisällöt, otsikot ja kuvatekstit.

Asiasanahaku hakee sisällön metatiedoista vastaavuutta sisällön Tero- ja Mesh-metatietoihin.

Haku käyttää oletusarvona hakusanojen välissä TAI-operaattoria.

Haku ei tee eroa suurten tai pienten kirjainten välillä.

Hakusanan voi katkaista asteriskilla eli tähtimerkillä (*) sanan lopusta, mikä on hyödyllistä eri taivutusmuotojen etsimisessä.