Sisältöön Sivukartta Palaute Tulosta

Sydänliitto

 
 
 
 
 
 

Sydänsarkoidoosi

Sydänsarkoidoosi on vakava sydämen tulehduksellinen sairaus, jonka syytä ei tiedetä. Sydänsarkoidoosi ilmenee sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriön oirein. Sairaus vaatii aina hoitoa.

 

Sydänsarkoidoosi on sydämen tulehduksellinen sairaus

Sydänsarkoidoosi liittyy yleensä sarkoidoosi monielinsairauteen, mutta se voi myös olla itsenäinen sairaus. Sarkoidoosi aiheuttaa samanaikaisesi useaan elimeen tulehduspesäkkeitä eli granuloomia. Useimmiten tulehtuvat keuhkoportin imusolmukkeet ja keuhkot, mutta tulehduspesäkkeitä voi tulla myös sydämeen, ihoon, silmiin, sisäelimiin, hermostoon tai muihin imusolmukealueisiin. Sydämessä granuloomat syrjäyttävät toimivaa sydänlihasta tai vaurioittavat sydämen sähköisiä johtoratoja.

 

Sarkoidoosin syytä ei tiedetä. Joillakin ihmisillä on lisääntynyt taipumus sairastua siihen, mutta sairauden puhkeamiseen tarvitaan myös ulkopuolinen laukaiseva tekijä. Tällaisia tekijöitä voivat olla bakteeri tai virustulehdukset, asuinpaikkaan tai vuodenaikoihin liittyvät tekijät tai ammattialtistukset esimerkiksi hyönteismyrkyille. Sarkoidoosi on osittain perinnöllinen sairaus.

 

Suomessa sarkoidoosiin sairastuu noin 500 ihmistä vuosittain. Tavallisesti sairastuminen ajoittuu 20-40 -tai 50-60 -ikävuosiin.
Sydänsarkoidoosi on harvinainen ja aiheuttaa oireita vain 5-10 %:lle sarkoidoosia sairastavista.

 

Sydänsarkoidoosi on vakava sairaus

Keuhkojen alueen sarkoidoosi paranee suurimmalla osalla ilman hoitoa, mutta se voi olla myös krooninen sairaus, johon liittyy toistuvia pahenemisvaiheita. Sairauden tiedetään olevan vaikeampi, kun keuhkojen ulkopuoliset elimet sairastuvat. Sydänsarkoidoosi voi olla henkeä uhkaava ja vaatii aina hoitoa. Sydänsarkoidoosin ennusteeseen vaikuttavat merkittävästi jäljellä oleva suorituskyky, vasemman kammion koko ja rytmihäiriöiden luonne. Sydänsarkoidoosi johtaa 30-60 prosentilla potilaista sydämensiirtoon tai kuolemaan viiden vuoden kuluessa sairauden toteamisesta.

 

Sydänsarkoidoosin oireet

Sarkoidoosin oireita voivat olla yskä, kuume, väsymys, ihomuutokset (kyhmyruusu), hengenahdistus, nivelkivut ja silmän suonikalvon tulehdus.

 

Sydänsarkoidoosin oireet riippuvat sydänlihaksen tulehduksen laajuudesta. Sydämen johtoratavauriot voivat aiheuttaa pulssin hitautta ja huimausta tai nopeista rytmihäiriöistä johtuvaa tykytystä. Molemmat voivat johtaa tajunnan menetykseen.

 

Sydämen vajaatoiminnan eli pumppaustoiminnan häiriön oireita ovat rasituksen siedon heikkeneminen, väsymys, hengenahdistus ja turvotukset.

 

Tutkimukset

Sarkoidoosin toteamiseksi tehtävien tutkimusten lisäksi myös sydän tutkitaan aina huolellisesti.

Sarkoidoosin tutkimuksia ovat:

  • keuhkokuva
  • keuhkojen toiminnan tutkimukset
  • keuhkojen tietokonekuvaus
  • keuhkoputken tähystys tutkimukset
  • sairastuneesta elimestä otettu koepala
  • sydänfilmi (EKG)
    Yksittäistä verikoetta sarkoidoosin toteamiselle ei ole, mutta veren angiotensiinikonvertaasientyymin (ACE), kalsiumin ja lysotsyymin (LZM) pitoisuudet voivat nousta.


Sydämen perustutkimuksia ovat ja niillä selvitetään:

  • sydänfilmi eli EKG
  • sydämen kaikututkimus
       sydämen vajaatoiminta
       läppäviat (mitraaliläpän vuoto yleisin)
       rakenteelliset poikkeavuudet
       keuhkoverenpaineen nousu
  • vuorokauden EKG-rekisteröinti (Holter)
       johtoratahäiriöt
       rytmihäiriöt
  • polkupyörärasituskoe
       sepelvaltimotauti
       suorituskyky
       rytmihäiriötaipumus

Sydänsarkoidoosin tutkimuksia:

Sydämen magneettikuvaus ja PET kuvaukset ovat merkittävästi parantaneet sydänsarkoidoosin toteamista.

 

Sydänlihaksen koepala

Sydänsarkoidoosi diagnoosia ei voi tehdä ilman kudosnäytettä. Sydänlihaksen koepalaa ei tarvita, jos taudinkuva on tyypillinen ja muusta sairastuneesta elimestä on saatu sarkoidoosin varmistava kudosnäyte. Sydänlihaksen koepala otetaan laskimoteitse oikeasta kammiosta. Ongelmana on koepalan heikko osuvuus, koska tulehduspesäkkeet ovat jakautuneet sydänlihakseen läiskittäisesti. Osuvuuden parantamiseksi koepalan ottopaikan määrittämisessä voidaan käyttää kuvantamistutkimuksia.

 

PET eli positroniemissiotomografia

on kuvantamistutkimus, jossa potilaalle annetaan suonen sisäisesti radioaktiivisella aineella leimattua tutkimusainetta. Tutkimusaineen kertymistä elimistössä pystytään seuraamaan PET kameralla kerroskuvausperiaattella. Sydänsarkoidoosissa tutkimusaineen kertyminen sydänlihakseen on lisääntynyt ja sitä voidaan käyttää sairauden toteamisessa, tulehduspesäkkeen paikantamisessa koepalan ottoa varten ja sairauden seurannassa.

 

Sydämen magneettikuvaus eli MRI

Magneettikuvausta käytetään sydänsarkoidoosin toteamisessa ja seurannassa. Sitä voidaan käyttää myös apuna koepalan oikean ottopaikan määrittämisessä. MRI näyttää tarkasti sarkoidoosin mahdollisesti aiheuttamat rakenteelliset poikkeavuudet sydämessä. Magneettikuvaus ei aiheuta potilaalle säteilyrasitusta, mutta tutkimuksen teolle voi olla rajoituksia. Sitä ei yleensä voi tehdä potilaalle, jolla on tahdistin.

 

Muut tutkimukset

Sarkoidoosipotilaalle tehdään usein laajasti tutkimuksia myös muiden elinmuutosten selvittämiseksi Gallium kartoituksella voidaan epäselvissä tilanteissa etsiä aktiivisia tulehduspesäkkeitä elimistöstä. Teknisesti Gallium kartoitus muistuttaa PET kuvantamista.

 

Sydänsarkoidoosin hoito

Lääkehoito
Sydänsarkoidoosia hoidetaan suun kautta otettavalla kortikosteroidilla. Lääke aloitetaan yleensä isolla annoksella ja kuuri kestää yleensä vähintään 12-18 kuukautta. Hoidossa pyritään pienimpään tehoavaan annokseen ja hoidon pituus määräytyy yksilöllisesti seurannan mukaan. Muita tulehdusta hillitseviä lääkkeitä, kuten atsatiopriinia tai syklofosfamidia voidaan käyttää potilaille, joille kortikosteroidilääkitys ei sovi tai teho on huono.
Sydämen vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä hoidetaan yksilöllisesti valituin lääkkein.

Tahdistin hoidot
Johtoratavaurion aiheuttamaa hidasta pulssia hoidetaan tahdistimella.
Rytmihäiriötahdistin asennetaan, jos sydänsarkoidoosiin liittyy vakavia kammioperäisiä rytmihäiriöitä, vaikea sydämen vajaatoiminta tai äkkikuoleman riski.

Sydämen siirto
Sydämen siirto tulee kyseeseen jos sairaus etenee muista hoidoista huolimatta.

Elintapahoito
Sydämen vajaatoiminnassa elintapahoidot ja oma seuranta ovat tärkeä osa hoitoa.

 

Tietoa ja vertaistukea sydänsarkoidoosipotilaille

Suomen Sydänliitto pitää yllä sydänsarkoidoosipotilaiden osoiterekisteriä, jonka avulla tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista ja tapaamisista. Osoiterekisteriin voivat kaikki halukkaat ilmoittaa yhteystietonsa.
Yhteyshenkilönä toimii asiantuntijasairaanhoitaja Sami Kaivos, sami.kaivos@sydanliitto.fi. Halutessaan voi myös liittyä sähköpostiverkostoon tai etsiä vertaistukea Sydänliiton kautta.

Suomen Sydänliitto ry
Oltermannintie 8, PL 50
00621 Helsinki
Puh: 09-7527521 (keskus)

1
2
3
4
5
6

Jaa sivu: Bookmark and Share
 
Info
Sulje

Hakuohje

Sisällöstä voi hakea tietoa vapaalla sanahaulla (Hae sisällöstä) tai asiasanahaulla (Hae asiasanoilla).

Vapaa sanahaku käy läpi tekstisisällöt, otsikot ja kuvatekstit.

Asiasanahaku hakee sisällön metatiedoista vastaavuutta sisällön Tero- ja Mesh-metatietoihin.

Haku käyttää oletusarvona hakusanojen välissä TAI-operaattoria.

Haku ei tee eroa suurten tai pienten kirjainten välillä.

Hakusanan voi katkaista asteriskilla eli tähtimerkillä (*) sanan lopusta, mikä on hyödyllistä eri taivutusmuotojen etsimisessä.