Päivittäinen liikunta on tärkeä osa kuntoutumista
sydänleikkauksen jälkeen. Yksilöllisesti suunniteltu ja asteittain
lisääntyvä liikunta nopeuttaa toipumista sydänleikkauksesta.
Samalla säännöllinen liikunta parantaa sydän- ja
verenkiertoelimistön toimintaa sekä sydämen rasituksensietoa ja
suorituskykyä. Kaikenlainen liikunta rentouttaa, antaa myönteisiä
tuntemuksia ja kokemuksia sekä auttaa työkyvyn
palautumisessa.
Säännöllinen liikunta
- parantaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja alentaa LDL-kolesterolipitoisuutta, mikä hidastaa valtimoiden ahtautumista
- vähentää veren triglyseridipitoisuutta
- alentaa verenpainetta
- auttaa painonhallinnassa
- lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa veren sokeritasapainoa sekä
- tuntuu parhaimmillaan virkistävältä ja rentouttavalta.
Ensimmäisen kuukauden aikana on tärkeä liikkua
kevyesti 10 -30 minuutin jaksoissa useamman kerran päivässä.
Sopivia lajeja ovat mm. rauhallinen kävely ja kuntopyöräily.
Liikunnan aikana hengitys syvenee ja olo saa tuntua hieman
rasittavalta. Jalan turvotusta voi estää käyttämällä tukisukkaa tai
ideaalisidettä. Kotona on tärkeä venytellä hartioiden ja rintakehän
lihaksia joka päivä sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti.
Venyttely auttaa pitämään yllä ylävartalon ja yläraajojen
liikkuvuutta.
Liikunnan aikana voi kuulua rintakehältä napsumista, johon ei liity
kipua. Se johtuu kylkiluu-rintalastan liitoksen löysyydestä ja on
vaaratonta. Napsuminen loppuu yleensä muutamassa viikossa.
Leikkaushaavan aiheuttama kipu ja kiristys saattavat muuttaa
ryhtiä. Yläselkä painuu herkästi kumaraan ja hartiat kääntyvät
eteenpäin. Ryhdin huononemista estää, jos tarkkailee kehon asentoa
eri tilanteissa, pitää hartiat rentoina ja hakee kävellessä
normaaleja myötäliikkeitä. Ryhdin säilymistä voi tarkkailla myös
ojentautumalla selkä seinää vasten. Ojentautuminen venyttää samalla
arpeutuvaa rintalastan haavaa niin, ettei se ala kiristää.
Vähitellen voi lisätä liikunnan tehoa ja kestoa. Toisen kuukauden
tavoitteena on liikkua päivittäin 1-2 kertaa 15-45 minuuttia
kerralla. Liikunnan aikana saa hengästyä, mutta pitää pystyä
puhumaan.
Kun rintalasta on luutunut, päivittäin on hyvä liikkua enemmän.
Vähitellen tavoitteeksi kannattaa ottaa liikuntaa tunnin ajan.
Sopiva teho vastaa reipasta kävelyä. Tällaista liikunnan määrää on
tavoitteena jatkaa. Liikunnan aikana saa hengästyä ja hikoilla,
mutta puhumisen pitää sujua. Liikunnan aikana ja sen jälkeen tulee
olla hyvä olo.
Päivän liikuntatunnin voi koota useammasta
lyhyemmästä liikuntatuokiosta. Tuntiin mahtuu esimerkiksi
työmatkaliikuntaa, liikkumista perheen kanssa ja liikuntaharrastus.
Liikuntamuodoksi sopii esimerkiksi kävely, uinti, pyöräily tai muu
itselleen mieluisa liikkuminen. Jokaisen kannattaa kokeilla
rohkeasti eri liikuntamuotoja - sekä oppia, tottua ja nauttia.
Rintalastan luutumisen jälkeen on hyvä huolehtia myös
lihaskunnosta.
Liikuntaa kannattaa välttää heti ruokailun jälkeen, väsyneenä tai
jonkun muun rasituksen jälkeen. Näin liikunta tuntuu
miellyttävämmältä. Liikkeelle kannattaa lähteä rauhallisesti, ja
vauhtia voi lisätä vähitellen.
Jos kuntoudut läppäleikkauksesta ja sinulla on veren hyytymistä
estävä lääkehoito, vältä kontaktilajeja, joissa on suurentunut
loukkaantumisriski ja verenvuotovaara.
Vältettäviä lajeja ovat esimerkiksi taistelulajit, jalkapallo ja
jääkiekko.
Toipumisen aikana ja myöhemminkin yksilöllisiä liikuntaneuvoja saa
terveyskeskuksen fysioterapeutilta, sydänhoitajalta,
työterveyshuollosta tai kunnan erityisryhmien liikunnanohjaajalta.
Jos liikunta tuntuu pelottavalta ja ahdistavalta, kannattaa
hakeutua ohjattuun liikunnalliseen kuntoutukseen. Siihen tarvitaan
erillinen lähete hoitavalta lääkäriltä.
