On turha katua sitä, että ryhtyi aikanaan polttamaan. Vaikka
tupakointi on terveydelle haitallista, jokainen tupakoija on myös
kokenut saavansa siitä jotain hyvää. Entisten tupakoitsijoiden
kokemukset kuitenkin osoittavat, että kaiken, minkä tupakka antaa,
saa muutenkin. Elämä ei muutu tylsemmäksi eikä vastoinkäymisistä
ole yhtään vaikeampi selviytyä.
Halu tai tarve polttaa opitaan. Fyysisesti se perustuu
nikotiinin vaikutuksiin aivoissa, psyykkisesti yksilön omiin
kokemuksiin ja historiaan. Tupakointia aloitteleva nuori oppii
nopeasti käyttämään tupakkaa moneen eri tarkoitukseen; savuttomana
pysyvät nuoret opettelevat muita keinoja selvitä samoista
tilanteista. Vuosien kuluessa tupakoivan voi olla jo vaikea uskoa,
että elämästä voi ylipäätään nauttia tai selvitä polttamatta.
Tupakointi ei ole mikä tahansa tapa. Se aiheuttaa vahvan
nikotiiniriippuvuuden lähes kaikille tupakoitsijoille. Lisäksi se
kietoutuu monin tavoin arkielämään ja sen tilanteisiin
tupakkatauoista hermosavuihin ja illanviettoihin. Siteiden
katkaiseminen voi olla vaikeaa ja tavallisesti ihmiset joutuvatkin
yrittämään useita kertoja ennen lopullista onnistumista.
Koska tupakointiin opitaan, siitä on myös mahdollista oppia pois.
Irrottautuminen tulee mahdolliseksi, kun motivaatio on riittävän
vahva.
Hyvä motivaatio tarkoittaa uskoa siihen, että ei enää tarvitse
tupakkaa mihinkään. Ei riitä, että tietää pärjäävänsä savuttomana,
vaan se täytyy myös sisäistää. Siksi tupakoinnin lopettamiseen ei
ole parasta mallia. Oivallus syntyy ihmisille aina omalla
tavallaan.
