Rytmihäiriöt eivät pääsääntöisesti estä liikuntaa. Ainostaan
tietyissä harvinaisissa periytyvissä rytmihäiriöissä kuten pitkän
QT- oireyhtymän omaavilta kielletään kilpaurheilu ja voimakas
fyysinen ponnistus. Käytännössä liikuntakieltoja ei muulloin
anneta.
Useimmat rytmihäiriötahdistimen kantajat voivat harrastaa
tavanomaisia liikuntalajeja. Aktiivisen liikunnan voi aloittaa
ensimmäisen seurantakäynnin jälkeen eli 1-3 kuukauden kuluttua
tahdistimen asennuksesta. Liikunnan suunnittelussa otetaan huomioon
tahdistinjärjestelmä, tahdistustapa ja taustalla oleva
sydänsairaus.
Mahdollinen liikuntakielto tai - rajoitus perustuu taustalla
olevaan sydänsairauteen. Tahdistimeen kohdistuvan mekaanisten
iskujen välttämiseksi tahdistinpotilaalle ei luonnollisesti
suositella sellaisia lajeja, joissa ylävartaloon kohdistuu kontakti
kuten esimerkiksi nyrkkeily, paini, jääkiekko ja amerikkalainen
jalkapallo.
