Sisältöön Sivukartta Palaute Tulosta

Sydänliitto

 
 
 

Sydämen rytmihäiriöt

Rytmihäiriö  4(arytmia) vai ei?

Rytmihäiriötuntemus tai epäily sydämen rytmihäiriöstä on yleisimpiä syitä hakeutua lääkärin vastaanotolle.  1Palpitaatiolla  tarkoitetaan epämiellyttävää tietoisuutta sydämen toiminnasta. Tällainen tuntemus voi johtua rytmihäiriöstä, mutta ei välttämättä. On tavallista, että terve ihminen tuntee illalla makuulle käydessään sydämen lyönnit. Näin on erityisesti vasemmalla kyljellä maatessa, jolloin sydän tulee lähelle rintakehän seinämää. Jos tuntemus koetaan epämiellyttävänä tai huolestuttavana, syke kiihtyy stressireaktiona, ja sydäntä tykyttää. Vaikka tuntemus olisi voimakas, tässä tilanteessa syke on useimmiten 90–100/min, mikä viittaa kiihtyneeseen normaaliin sinusrytmiin, ei varsinaiseen rytmihäiriöön.

Muissa tilanteissa kiihtynyttä  2sinusrytmiä voivat aiheuttaa psyykkiset syyt (paniikkihäiriö, ahdistuneisuus), lääkkeet (avaavat astmalääkkeet, eräät yskänlääkkeet, nuhatipat), kahvi, tupakka, alkoholi tai huumeet ja muut kuin sydänsairaudet (anemia, kilpirauhasen liikatoiminta). Samat tekijät voivat aiheuttaa myös lisälyöntejä, joiden aiheuttamat hyvinkin epämiellyttävät tuntemukset ylläpitävät tiheää pulssia ja pitkittävät tykytyksen tunnetta.

Epäiltäessä rytmihäiriötä etsitään vastausta kahteen kysymykseen:

  • Onko sydän terve vai sairas? 
  • Onko kyseessä rytmihäiriö, ja jos on, millainen?

Ensimmäiseen kysymykseen (terve vai sairas sydän?) vastaus voi olla valmiina, jos ennalta on tiedossa esimerkiksi sairastettu sydäninfarkti tai sydänlihassairaus. Muutoin vastausta haetaan yksinkertaisin perustutkimuksin:

Toista kysymystä (rytmihäiriö? mikä rytmihäiriö?) lähestytään osin samoin keinoin:

  • tuntemusten tarkempi kuvaus, esimerkiksi lisälyönnit tuntuvat usein muljahduksina tai lyönnin jäämisenä väliin 
  • mahdolliset rytmihäiriöt kliinisen tutkimuksen aikana 
  • EKG, jossa voi näkyä esimerkiksi lisälyöntejä tai eteisvärinä; huomiota on kiinnitettävä 3pre-eksitaation piirteisiin ja  QT-aikaan   
  • tarvittaessa  EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti  (Holter), joskus kliininen rasituskoe.

Fyysinen rasitus pitkäaikaisrekisteröinnin tai rasituskokeen aikana voi tuoda esiin eräitä rytmihäiriöitä. Toisaalta hyvänlaatuiset lisälyönnit vähenevät tai katoavat rasituksen lisääntyessä.

Esitietojen perusteella arvioidaan mahdollisia psyykkisiä taustatekijöitä. Muita mahdollisia sairauksia selvitetään laboratoriokokein (verenkuva, kilpirauhaskokeet).

Jos sydän on terve, oireet viittaavat lisälyönteihin eikä esiinny vakavia piirteitä kuten tajuttomuutta, ennuste on hyvä ja hoito määräytyy oireiden häiritsevyyden mukaan. Näin asia on suurimmassa osassa rytmihäiriötuntemuksista, eikä pitemmälle meneviä tutkimuksia tarvita.

Jos taas on viitteitä sydänsairaudesta, rytmihäiriössä on mahdollisesti vaarallisia piirteitä tai oireet ovat vaikeat, tarvitaan erikoislääkärin kannanottoa jatkotutkimusten tarpeesta, lääkehoidosta ja kajoavan hoidon tai tahdistinhoidon tarpeesta.

13.05.2014 

 

1

Palpitaatio:

epämiellyttäväksi koettu tietoisuus sydämen toiminnasta
2

Sinusrytmi (eli sinoatriaalirytmi):

sydämen normaali rytmi, joka lähtee oikean eteisen yläosassa sijaitsevasta sinussolmukkeesta (eli sinoatriaalisolmukkeesta)
3

Pre-eksitaatio:

poikkeavan oikoradan kautta eteisistä kammioihin normaalia nopeammin välittyvä sähköinen heräte, joka aiheuttaa tyypillisen EKG-muutoksen, ks. WPW-oireyhtymä
4

Arytmia:

rytmihäiriö
5
6
Jaa sivu: Bookmark and Share
 
Info
Sulje

Hakuohje

Sisällöstä voi hakea tietoa vapaalla sanahaulla (Hae sisällöstä) tai asiasanahaulla (Hae asiasanoilla).

Vapaa sanahaku käy läpi tekstisisällöt, otsikot ja kuvatekstit.

Asiasanahaku hakee sisällön metatiedoista vastaavuutta sisällön Tero- ja Mesh-metatietoihin.

Haku käyttää oletusarvona hakusanojen välissä TAI-operaattoria.

Haku ei tee eroa suurten tai pienten kirjainten välillä.

Hakusanan voi katkaista asteriskilla eli tähtimerkillä (*) sanan lopusta, mikä on hyödyllistä eri taivutusmuotojen etsimisessä.