Sisältöön Sivukartta Palaute Tulosta

Sydänliitto

 
 
 
 
 

Sydämen rytmihäiriöt

Sydämen säännöllinen rytmi voi häiriytyä eri tavoin. Rytmihäiriö syntyy, kun sydämen sähköisen ärsykkeen muodostumispaikka tai nopeus on poikkeava tai ärsykkeen johtuminen on hidastunut tai nopeutunut. Rytmihäiriöt vaihtelevat yksittäisistä lisälyönneistä monimutkaisempiin ja vaarallisempiin häiriöihin. 

 

Tavallisimpia rytmihäiriöitä ovat yksittäiset lisälyönnit, eteisvärinä (flimmeri) ja tiheälyöntisyys. Vakavimpia ovat taas kammiovärinä ja sydämenpysähdys, jolloin pumppaustoiminta keskeytyy kokonaan. Rytmihäiriöt voivat olla joko itsenäisiä sairauksia tai liittyä johonkin muuhun sydänsairauteen, kuten sepelvaltimotautiin tai sydänlihassairauksiin.

 

  • Eteisperäiset rytmihäiriöt 
  • Kammioperäiset rytmihäiriöt 
  • Hitaat rytmihäiriöt 
  • Nopealyöntisyys ja tykytystuntemukset

 

Sydämen rytmi vaihtelee normaalisti tilanteen mukaan. Syke on hitaimmillaan syvän unen aikana jopa vain 40 kertaa minuutissa ja nopeimmillaan kovassa ponnistelussa 200 kertaa minuutissa. Sykkeen nopeutta säätelee sisäelimiä säätelevä hermosto eli autonominen hermosto. Sen sympaattinen osa kiihdyttää ja parasympaattinen osa hidastaa sykettä. Kiihdyttävä hermosto aktivoituu terveelläkin ihmisillä väsyneenä, kiihtyessä, stressi tilanteissa, humalassa, krapulassa ja kuumeessa. Myös kahvi, tupakka ja jotkut lääkkeet kuten astmalääkkeet nostavat sykettä. Huonokuntoisella rasitus nostaa sykettä herkemmin kuin liikuntaa enemmän harrastaneella. Kun sydämen tykytys kiihtyy hitaasti noin 120 kertaa minuutissa tasoon ja laantuu myös asteittain, on yleensä kyse vaarattomasta sykenoususta. Nopeat rytmihäiriöt alkavat ja loppuvat tyypillisesti äkillisesti.

Sydämen lisälyönnit ja muljahtelutuntemukset

Lisälyöntituntemuksia kuvataan usein "muljahteluna", "sydän jättää lyöntejä väliin ja lyö sitten voimakkaammin" tai "sydän hypähtelee". Stressi, valvominen, raskas fyysinen rasitus, alkoholin käyttö, tupakointi, kahvin juonti, eräiden lääkkeiden käyttö ja nestetasapanohäiriöt (kaliumin ja magnesiumin vajaus) voivat aiheuttaa terveenkin sydämen lisälyöntejä.

Lisälyöntisyys yleistyy iän myötä. Terveen sydämen lisälyönnit ovat vaarattomia, mutta tuntuvat kiusallisilta. Lisälyönnit yleensä vähenevät tai häviävät rasituksessa, joka on niiden hyvänlaatuisuuden merkki. Uudenlainen ja runsas lisälyöntisyys saattaa olla alkavan sydänsairauden oire, joten ne yleensä tutkitaan kertaalleen perusteellisesti. Yleensä lisälyöntisyys ei vaadi hoitoa, vaan altistavien tekijöiden välttäminen riittää. Hankalia, haittaavia oireita voidaan yrittää hillitä beetasalpaaja-lääkityksellä.

Hälyttävät oireet

Tykytys- ja muljahtelutuntemuksia esiintyy ajoittain lähes kaikilla ja ne ovat yleensä vaarattomia, mutta tutkimuksiin pitää hakeutua aina jos tykytystuntemuksiin liittyy:

  • rintakipua 
  • heikotusta 
  • hengen ahdistusta 
  • tajunnan hämärtymistä 
  • tajunnan menetys 
  • rytmihäiriötuntemuksen alkaminen rasituksessa 

 

 

 

Rytmihäiriötuntemukset tulee selvittää aina, jos suvussa on esiintynyt sydänperäisiä äkkikuolemia!

1
2
3
4
5
6
Jaa sivu: Bookmark and Share
 
Info
Sulje

Hakuohje

Sisällöstä voi hakea tietoa vapaalla sanahaulla (Hae sisällöstä) tai asiasanahaulla (Hae asiasanoilla).

Vapaa sanahaku käy läpi tekstisisällöt, otsikot ja kuvatekstit.

Asiasanahaku hakee sisällön metatiedoista vastaavuutta sisällön Tero- ja Mesh-metatietoihin.

Haku käyttää oletusarvona hakusanojen välissä TAI-operaattoria.

Haku ei tee eroa suurten tai pienten kirjainten välillä.

Hakusanan voi katkaista asteriskilla eli tähtimerkillä (*) sanan lopusta, mikä on hyödyllistä eri taivutusmuotojen etsimisessä.