Sydänliitto

Fyysinen riippuvuus perustuu pitkälti nikotiiniin. Myös psyykkisen riippuvuuden pohjalla on nikotiinin vaikutus, mutta se muotoutuu henkilökohtaisten tekijöiden ja kokemusten mukaan. Psyykkinen riippuvuus liittyy siihen, kuinka paljon yksilö kokee tarvitsevansa tupakkaa voidakseen nauttia elämästä tai selvitäkseen stressistä tai huonoista hetkistä.

Tupakointi on myös sosiaalinen, ympäristöön ja sen asenteisiin liittyvä ilmiö. Hyvä esimerkki löytyy lääkärikunnasta. Vielä 1960-luvun alussa suomalaiset lääkärit polttivat yhtä paljon kuin muukin väestö. Nykyisin lääkäreistä polttaa vain muutama prosentti ja todennäköisesti heistäkin monet salaa. Ammattiryhmän kulttuuri tukee savuttomuutta erittäin vahvasti.

Savukkeenpolton aloittivat aikanaan yläluokan miehet. Tästä ryhmästä se levisi ensin yleisesti miesten ja vähitellen myös naisten keskuuteen. Ensimmäisten naistupakoitsijoiden joukkoon kuului muun muassa naisaktivisteja, jotka halusivat näin rikkoa perinteisiä rooliodotuksia. Laajemmin naiset ryhtyivät länsimaissa tupakoimaan toisen maailmansodan jälkeen, siirtyessään kotoa ansiotöihin.

Nykyisin korkeimmin koulutettu väestö tupakoi vähiten. Tässäkin joukossa on silti ryhmiä, joissa tupakoidaan eri tavoin. Sukupuoli vaikuttaa edelleen, mutta erottavia tekijöitä ovat myös ammatti, harrastukset, asuinpaikka ja elämänkatsomus. Tupakointi ei siis ole pelkästään yksilöllinen ilmiö, vaan riippuu myös sen yleisyydestä ja hyväksyttävyydestä itselle läheisten tai tärkeiden ihmisten keskuudessa.