Sisältöön Sivukartta Palaute Tulosta

Sydänliitto

 
 
 
 
 

Normaali ja kohonnut verenpaine

Verenpaine kohoaa normaalisti tilapäisesti monesta syystä, esimerkiksi fyysisissä ponnistuksissa ja jännitettäessä. Siksi verenpainetta arvioitavissa on ajateltava useisiin mittauksiin perustuvaa tyypillistä tasoa. Verenpaine vaihtelee normaalisti myös vuorokauden eri aikoina.
 

Pitkään jatkuessaan kohonnut verenpaine voi johtaa valtimoiden vaurioitumiseen ja ateroskleroosiin eli valtimoiden kovettumiseen. Kohonneen verenpaineen tärkein haitallinen seuraus on aivohalvaus. Kohonnut verenpaine lisää sekä verisuonitukoksesta (aivoinfarkti) että verenvuodosta johtuvan aivohalvauksen riskiä. Kohonnut verenpaine lisää myös sepelvaltimotaudin ja muiden valtimotautien vaaraa. Muita mahdollisia haittoja ovat sydämen vajaatoiminta ja munuaisten toiminnan häiriintyminen. Kohonneen verenpaineen vakavimmat komplikaatiot ovat yleistyneen ja tehostuneen hoidon myötä käyneet harvinaisiksi.

 

Sekä kohonnut yläpaine (systolinen) että alapaine (diastolinen) lisäävät sairastumisriskiä.

 

Oheinen kuva näyttää, että sairastumisen (tässä tapauksessa kuolemaan johtavan aivohalvauksen) riski alkaa lisääntyä jo verenpaineen tasolta 115/75 mmHg ja nousee tasaisesti sitä enemmän mitä korkeammat paineet vallitsevat. Riski pätee kaiken ikäisille, mutta kulmakerroin on loivempi vanhoilla, koska heillä mukaan tulevat muut ("kilpailevat") kuolinsyyt.

 

aivohalvauskuolleisuus-kuvaaja
  Kuva mukailtu: Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903

 

Verenpaine luokitellaan oheisen taulukon mukaan. On huomattava, että "optimaalisen" eli sen verenpainetason, johon suurissa väestötutkimuksissa liittyy kaikkien pienin sairastuvuus, ja kohonneeksi määritellyn verenpaineen (hypertensio) väliin mahtuu "normaalin" ja "tyydyttävän" alueet, jolloin verenpainetta ei pidetä merkittävästi poikeavana.

 

TAULUKKO
   
Verenpainetasojen määritelmä ja jaottelu    
Jaottelu Systolinen     Diastolinen
Optimaalinen < 120ja  < 80
Normaali 120-129ja/tai  80-84
Tyydyttävä ("high normal") 130-139 ja/tai 85-89
Asteen 1 hypertensio 140-159 ja/tai 90–99
Asteen 2 hypertensio 160-179 ja/tai 100-109
Asteen 3 hypertensio ≥ 180 ja/tai ≥ 110
Isoloitu systolinen hypertensio ≥ 140 ja < 90
Isoloitu systolinen hypertensio on syytä jaotella (1, 2, 3) samalla tavoin kuin taulukon systolinen paine, kun diastolinen paine on alle 90 mmHg. Aste 1 vastaa lievää, aste 2 keskivaikeaa ja aste 3 vaikeaa hypertensiota. Näistä termeistä on luovuttu, jottei syntyisi sekaannusta, kun arvioidaan
valtimotautiriskiä.


 

Lähde: Eurooppalainen suositus. Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä: Yhteenveto. Suomen Lääkärilehti liite 49 5.12.2008

 

Voiko verenpaine olla liian matala?

Sellaista luokitusta ei taulukossa ole. Matala verenpaine onkin paljon pienempi ongelma kuin kohonnut. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että terveellä, vointinsa hyväksi tuntevalla ihmisellä pelkkä matalan verenpaineen mittaustulos ei ole huolen aihe. Hoikalla nuorella ihmisellä verenpaine voi olla esimerkiksi 90/50 ilman mitään haittoja.


Joihinkin sairauksiin liittyy verenpaineen säätelyhäiriö, jolloin verenpaine pystyasennossa laskee niin alas, että ilmenee haitallisia oireita (huimausta tai pyörtymistä). Tunnetaan myös muuten terveillä ihmisillä esiintyvä vasodepressiivinen oireyhtymä, jossa verenpaine laskee tai pulssi hidastuu (taikka molemmat yhdessä) siinä määrin, että seuraa pyörtyminen.


Oma kysymyksensä on, miten matalaksi verenpainetta on syytä laskea kohonnutta verenpainetta hoidettaessa tai käytettäessä verenpaineeseen vaikuttavia lääkkeitä muiden sairauksien hoidossa.

 

Päivitty 2011-10-28

1
2
3
4
5
6
Jaa sivu: Bookmark and Share
 
Info
Sulje

Hakuohje

Sisällöstä voi hakea tietoa vapaalla sanahaulla (Hae sisällöstä) tai asiasanahaulla (Hae asiasanoilla).

Vapaa sanahaku käy läpi tekstisisällöt, otsikot ja kuvatekstit.

Asiasanahaku hakee sisällön metatiedoista vastaavuutta sisällön Tero- ja Mesh-metatietoihin.

Haku käyttää oletusarvona hakusanojen välissä TAI-operaattoria.

Haku ei tee eroa suurten tai pienten kirjainten välillä.

Hakusanan voi katkaista asteriskilla eli tähtimerkillä (*) sanan lopusta, mikä on hyödyllistä eri taivutusmuotojen etsimisessä.