Ensihoidon puolesta
60-luvun alussa sepelvaltimotautikuolemat lisääntyivät huolestuttavasti Suomessa. Kansainvälinen yhteistyö tuotti maan ensimmäisen infarktirekisterin Helsinkiin vuonna 1969. Rekisteriin kerättiin tietoa hoitoon pääsyn viiveistä ja viiveen merkityksestä potilaan ennusteelle. Hankkeeseen liitettiin vuonna 1971 suuren julkisuuden saattelemana sydänambulanssikokeilu. Kokelu osoitti, että nopea hoitoon pääsy vaikuttaa ratkaisevasti toipumisennusteeseen.
Tupakan haitat
Vaikka 1960-luvun kuluessa kasvoi oivallus tupakan aiheuttamista vaaroista, mutta esimerkiksi Sydämessä mainostettiin tupakkaa vielä 60-luvulla. Vuosikymmen lopulla Amer-tupakka sponsoroi ensimmäistä "10 tapaa saada sydänhalvaus" -julistetta. Tupakointi lienee ollut monen suomalaismiehen kohtalo noina vuosina, mutta sen aiheuttamaa riskiä ei osattu kohdata riittävän tehokkaasti ennen Pohjois-Karjala-projektia.
Istuva elämäntapa maan tavaksi
Maalta muuttajat siirtyivät fyysisesti aktiivisesta työstä istumatyöhön ja töiden jälkeen bussilla lähiöön. HK:n sininen lenkki ja pakastevihannekset olivat 60-luvun herkkuruokaa ja keskiviikon vieton kruunasi televisiosta katsottu Peyton Place ja vapaus juoda elintarvikeliikkeestä ostettua keskiolutta.
Rasvasodan voitto
Sydäntautiliitto on harrastanut ravitsemusneuvontaa 60-luvulta lähtien, mutta tieto terveistä elämäntavoista tavoitti nojatuolien kansan Pohjois-Karjala-projektin kautta 70-80-luvuilla. Tässä mediatapahtumassa Sydäntautiliitolla oli korkeintaan sivurooli. Sydäntautiliiton ravitsemusneuvonnan läpimurto tapahtui vuonna 1988, jolloin suuri rasvasota leimahti. Median kiinnostus kohdistui tuolloin Sydäntautiliiton ravitemustietoon. Tieto kolesterolista ja sen haitoista saavutti nyt suuren yleisön nopeasti ja kehitys entistä terveellisempien ravintorasvojen hyväksi vahvistui merkittävästi.
Uusi aika
90-luvun alussa teollisuusmaita kohdannut talouslama aiheutti eriarvoisuuden kroonistumisen. Lähes kaikilla mittareilla on havaittu, että syrjäytyminen tuo tullessaan huonomman sydänterveyden ja lyhyemmän eliniän. Myöskään nuorten ruokailu- ja liikuntatottumukset eivät ole valtaosin rohkaisevia. Lyhyessä ajassa eteen on tullut erityisesti ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen. Työstressin vaikutus sydänsairauksiin on tunnettu ainakin 60-luvulta lähtien. Aluksi stressin välttäminen oli pitkään ainoa neuvo, jota ennaltaehkäisijät jakelivat. Nyt asia on jälleen ajankohtainen. Uusin haaste Sydänliiton työlle on valtaisa terveystiedon tulva. Sydänliiton haasteena on ensinnä, että se säilyttää luotettavuutensa eikä lankea karnevaalihumuun ja toiseksi, että se saa äänensä kuuluviin ja sanomansa läpi.
