Sisältöön Sivukartta Palaute Tulosta

Sydänliitto

 
 
 
 
 

Masennus

 

Mielialan ja itsetunnon vaihtelut kuuluvat normaaliin elämään. Masennus voi puhjeta äkillisen sairastumisen tai jonkin elämänkriisin jälkeen tai näiden esiintyessä samanaikaisesti. Terveyden menetykseen liittyvä lievä masennus on useimmiten ohimenevää sopeutumisvaikeutta ja normaalia elämisen uudelleen asemointia. Masentuneisuus voi olla myös merkki tyytymättömyydestä itseen tai oman elämänsä suuntaan. Pitkittyessään tai voimakkaana masennus on tila, joka vaatii lääkärin arviota, sillä hoitamattomana se saattaa huonontaa sepelvaltimotaudin ennustetta.

 

Masennus on sepelvaltimotautia sairastavilla yleisempää kuin muulla väestöllä. Vaikea tai keskivaikea masennus on noin 25 prosentilla sepelvaltimotautipotilaista, kun vastaava osuus koko väestöstä on noin 6 prosenttia. Toisaalta myös depressiopotilailla on enemmän sepelvaltimotautia kuin ei-depressiivisillä. Selvää syytä masennuksen ja sepelvaltimotaudin väliseen yhteyteen ei tiedetä. Selitystä on etsitty mm. lisääntyneestä verihiutaleiden takertuvuudesta, valtimoiden tulehdusprosessista, insuliiniresistenssistä (insuliinin odotettua vähäisempi veren sokeripitoisuutta pienentävä vaikutus) ja muiden riskitekijöiden vaikutuksista.

 

Masentuneiden sepelvaltimotautia sairastavien kuolemanriski on 2– 3 kertaa suurempi kuin niiden, joilla ei ole masennusta, aina kuuteen ensimmäiseen kuukauteen asti. Kuoleman- ja uusien sydäntapahtumien riski on suurentunut vielä kahden vuoden kuluttua. Mitä voimakkaammat masennusoireet ovat, sitä haitallisempi vaikutus niillä on ennusteeseen. Havaittu sosiaalinen tuki näyttäisi ehkäisevän depression haittavaikutusta, kun taas sosiaalisen tuen puute vahvistaa masennuksesta aiheutuvia haittoja.

 

Aina ei ole helppoa tietää, onko kyse masennuksesta vai normaalista, ohimenevästä sopeutumisvaikeudesta. Seuraavassa on masennuksen tyypillisä tunnusmerkkejä:

  • masentunut mieliala suurimman osan aikaa (yli 2 viikkoa)
  • kiinnostuksen ja mielihyvän menettäminen
  • vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys
  • itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
  • perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
  • toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
  • subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus
  • psykomotorinen muutos (kiihtymys/hidastuneisuus)
  • unihäiriöt (unettomuus, heräily öisin)
  • ruokahalun muutokset, joihin liittyy painon muutos

 

4–5 oiretta merkitsevät lievää masennusta, 6–7 oiretta keskivaikeaa masennusta ja 8–10 vaikeaa masennusta.



Masennuksen olemassaoloa voit arvioida myös itse esimerkiksi Beckin depressiomittarilla, jonka löydät osoitteesta www.paihdelinkki.fi/testaa/mielialakysely.
Jos pistemääräsi näyttää keskivaikeaa masennusta tai enemmän ja jos Sinusta tuntuu, että masentunut tunnetila heikentää elämänlaatuasi tai vaikuttaa ihmissuhteisiisi, ota yhteyttä lääkärin masennuksen syiden tarkempaa selvittämistä ja asianmukaista hoitoa varten. Useimmissa terveyskeskuksissa on myös psykiatrisen sairaanhoitajan tai ns. depressiohoitajan vastaanotto. Hakeudu sinne, jos tunnereaktiot aiheuttavat enemmän huolta kuin itse sydänsairaus, tai pelko, ahdistus tai masennus estävät huolehtimasta omasta hoidosta ja päivittäisistä askareista, työssä tai kotona on ylipääsemättömiä vaikeuksia tai Sinulla on tunne, että et hallitse tunteitasi tai et osaa erottaa todellisia tapahtumia mielikuvista.

 

31.12.2012

1
2
3
4
5
6

Jaa sivu: Bookmark and Share
 
Info
Sulje

Hakuohje

Sisällöstä voi hakea tietoa vapaalla sanahaulla (Hae sisällöstä) tai asiasanahaulla (Hae asiasanoilla).

Vapaa sanahaku käy läpi tekstisisällöt, otsikot ja kuvatekstit.

Asiasanahaku hakee sisällön metatiedoista vastaavuutta sisällön Tero- ja Mesh-metatietoihin.

Haku käyttää oletusarvona hakusanojen välissä TAI-operaattoria.

Haku ei tee eroa suurten tai pienten kirjainten välillä.

Hakusanan voi katkaista asteriskilla eli tähtimerkillä (*) sanan lopusta, mikä on hyödyllistä eri taivutusmuotojen etsimisessä.