Sosiaalinen neuvonta
Sosiaalisen neuvonnan tarve kävi ilmeiseksi heti Sydäntautiliiton perustamisen jälkeen. Sydänpotilailla oli sekä taloudellisia huolia että sairaudesta johtuvaa turvattomuutta ja tuen tarvetta. Sosiaalinen neuvontatyö ideoitiin Tampereella, kuten moni muukin alkuaikojen toimintamuoto. 80-luvulla alettiin Sydäntautiliitossa kantaa laajemmin huolta sydänpotilaiden psykososiaalisesta kuntoutuksesta. Nykyisin sydänyhdistykset järjestävät sopeutumisvalmennuskursseja.
Vajaakuntoisten työhönsijoitus
Sydänliiton syntyaikoina vajaakuntoistaen työhönsijoitustoiminta ulottui vain invalideihin, joilla oli näkyvä fyysinen vamma tai aistivamma, mutta 1960-luvulta lähtien sydänpotilaat pääsivät vajaakuntoisten työhönsijoitustoiminnan piiriin. Tällä oli suuri taloudellinen ja henkinen merkitys kuntoutumisen kannalta.
Uraauurtava sydänkuntoutustutkimus
Apulaisprofessori Juha Hakkila johti Työterveyslaitoksella 50-luvulta lähtien Sydäntautiliiton ja Työterveyslaitoksen yhteistä sydänkuntoutustutkimusta. Hakkilan työryhmä teki kansainvälisestikin katsoen uraauurtavaa työtä. Sydänsairaat nostettiin vuoteen pohjalta aktiiviseen kuntoutusprosessiin.
Lääkintävoimistelu
70-luvun lopulla sydänpotilaille alettiin perustaa lääkintävoimistelijoiden johtamia sydänvoimisteluryhmiä. Tuolloin sydänpotilaiden voimisteluryhmiä syntyi sekä Tampereelle että Helsinkiin. Toiminta laajeni useimpiin sydänpiireihin.
Kuntoutuskurssit
70-luvun lopulta lähtien on järjestetty sydänpotilaille kuntoutuskursseja. Vaikka Sydänliitto on koko ajan ollut suurin sydänkuntoutuspalvelujen tarjoaja, se ei missään vaiheessa hankkinut omia kuntoutuslaitoksia.
