Kuitua saadaan vain kasvikunnan tuotteista. Ne ovat ravinnon imeytymättömiä hiilihydraatteja, tai niiden kaltaisia aineita. Kuidut voidaan jakaa liukoiseen ja liukenemattomaan kuituun. Kaikista kasvikunnan tuotteista saadaan molempia kuituja, mutta eri suhteessa.
Kuidun saanti
Kuidun saantisuositus on naisilla vähintään 25 g ja miehillä vähintään 35 g. Lapsille ei ole omaa saantisuositusta. Leikki-iästä lähtien kuidun määrää voi pikku hiljaa lisätä siten, että murrosiässä kuidun määrä saavuttaa aikuisille suositellun tason.
Suomalaiset saavat ruoasta liian vähän kuitua, keskimäärin 21 g
päivässä. Viljavalmisteet ja erityisesti ruisleipä ovat
suomalaisten merkittävin kuidun lähde.
Kuidun lähteinä kannattaa suosia luontaisesti runsaskuituisia elintarvikkeita:
- täysjyväleivät, -puurot, erityisesti ruispohjaiset
-
täysjyväriisi, -pasta, mysli
-
marjat ja hedelmät
-
juurekset, kasvikset
-
pavut, linssit, herneet
-
leseet, siemenet
Kuidun terveysvaikutukset
Kuitu alentaa kolesterolia
Liukoinen kuitu pienentää veren kolesterolipitoisuutta. Se sitoo ruoan mukana tulevaa kolesterolia ja elimistön tuottamia, kolesterolin muodostamiseen tarvittavia sappihappoja ohutsuolessa. Kuituun sitoutunut kolesteroli kulkeutuu pois elimistöstä ulosteen mukana.
Kuitu edistää sydänterveyttä
Runsas kuidun saanti vähentää sepeltaudin vaaraa ja
tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta. Ravintokuidulla voi olla
myös syöpää estäviä ominaisuuksia.
Kuitu auttaa painonhallinnassa
Kuitupitoinen ruoka on monipuolista ruokaa
Aiheeseen liittyvät linkit:
Tietoa
kuidun terveysvaikutuksista (Leipätiedotus -
Kuitukompleksi)
Suomalaisten kuidunsaantilähteet löytyvät
uusimmasta finravinto 2007 -tutkimuksesta
Testaa oma kuidunsaantisi
Päivitetty 15.2.2012
