Sisältöön Sivukartta Palaute Tulosta

Sydänliitto

 
 
 
 
 
 

Krooninen sepelvaltimotauti osana valtimonkovettumatautia

Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kiertäviä valtimoita eli kudoksiin (tässä tapauksessa sydänlihakseen ja muihin sydämen rakenteisiin) verta vieviä suonia. Sepelvaltimotauti tarkoittaa näiden valtimoiden ahtautumista verenvirtausta haittaavassa määrin. Sen aiheuttaa valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi.

 

Ateroskleroosissa valtimoiden sisäseinämään tunkeutuu aluksi verenkierrosta kolesterolia sisältäviä hiukkasia (lipoproteiineja), joista tärkein on LDL. Vuosikymmeniä kestävän mutkikkaan tapahtumaketjun aikana suonen seinämään kehittyy tulehdus, jonka vaikutuksesta sinne kehittyy pesäke, ateroomaplakki. Jos veren rasvakoostumus on epäsuotuisa (paljon "pahaa" LDL-kolesterolia ja vähän "hyvää" HDL-kolesterolia), plakkiin kertyy yhä enemmän kolesterolia, tulehdussoluja, sidekudosta ja kalkkia. Toisaalta alkavat muutokset voivat suotuisassa tapauksessa vakaantua, pienentyä tai peräti hävitä. Plakin kasvua edesauttavat muut verisuonia vaurioittavat tekijät, kuten tupakointi, kohonnut verenpaine, häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta, liiallisen stressin aiheuttamat elintoimintojen muutokset ja muualla elimistössä olevat tulehdukset. 


Rasvapesäkkeet voivat kasvaa ja ahtauttaa suonta vähitellen. Kun valtimosta on ahtautunut yli puolet, veren virtaus ei voi lisääntyä kasvavaa tarvetta vastaavasti kuten terveessä suonessa ja sydänlihas kärsii kuormitustilanteissa hapenpuutteesta eli iskemiasta. Toisaalta sairaudelle ovat luonteenomaisia äkilliset pahenemisvaiheet, sepelvaltimotautikohtaukset.


Ahtauttava valtimotauti

Ahtauttava valtimotauti ei ole ainoastaan kaventuma putkessa. Normaalit verisuonet laajenevat ja supistuvat verenvirtauksen tarpeen mukaan. Sairas suoni ei kykene laajenemaan. Se voi jopa supistua ärsykkeestä, joka normaalisti aiheuttaisi laajenemisen. Tätä kutsutaan endoteelidysfunktioksi eli -toiminnanhäiriöksi. Endoteeli on verisuonen seinämän sisin kerros, yhden solukerroksen paksuinen. Sen yhteispinta-ala vastaa tenniskenttää. Endoteeli ei ole pelkkä tapetti seinässä, vaan aktiivinen elin, josta erittyy mm. verisuonia laajentavaa typpioksidia. Ehjä, terve endoteeli vastustaa veren hyytymistä, joten sen sairastuminen altistaa suurempien tai pienempien hyytymien synnylle.

 

Milloin sepelvaltimotauti alkaa?

On paljolti sopimus- ja määrittelykysymys, milloin sepelvaltimotauti "alkaa". Yleensä alkamisajankohdaksi katsotaan se hetki, jolloin henkilöä on oireiden vuoksi tutkittu ja todettu näiden syyksi sepelvaltimoiden ahtautuminen. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että valtimoissa voi pitkään olla huomattaviakin muutoksia ennen kuin oirekynnys ylittyy. Tähän näet perustuu taudin ennalta ehkäisyn mahdollisuus oireettomassa vaiheessa (ns. primaaripreventio). Lisäksi usein diagnoosin selvittyä potilas toteaa, että hänellä on ollut jonkinlaisia oireita jo pitkäänkin.


Sepelvaltimotauti kuuluu kaikkia elimistön valtimoita ahtauttavaan ateroskleroottiseen yleissairauteen. Tähän kuuluvat myös aivovaltimotauti eli aivohalvaus ja alaraajojen valtimosairaus eli katkokävely. Sepelvaltimotaudin ilmaantuminen merkitsee sitä, että koko valtimopuusto on sairastunut. Valtimoihin kertyy kolesterolia, tulehdussoluja ja sidekudosta koko aikuisiän. Taudin paheneminen riippuu siitä, saadaanko ateroskleroosin eteneminen pysähtymään. Etenemiseen vaikuttavat ihmisen perimä, yksilölliset ominaisuudet ja elintavat. Sepelvaltimotautia ei voida parantaa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa ja oireita vähentää.

 

Kelan lääkekorvausta krooniseen sepelvaltimotautiin saa vajaat 200 000 suomalaista. Todellinen sepelvaltimotautia sairastavien määrä on huomattavasti suurempi. Työikäisten sepelvaltimotauti on vähentynyt, ja siitä on tullut ikääntyneiden sairaus. Sairastuneiden määrä kasvaa, kun väestö vanhenee. Puolet sepelvaltimotautipotilaista on naisia.

1
2
3
4
5
6

Jaa sivu: Bookmark and Share
 
Info
Sulje

Hakuohje

Sisällöstä voi hakea tietoa vapaalla sanahaulla (Hae sisällöstä) tai asiasanahaulla (Hae asiasanoilla).

Vapaa sanahaku käy läpi tekstisisällöt, otsikot ja kuvatekstit.

Asiasanahaku hakee sisällön metatiedoista vastaavuutta sisällön Tero- ja Mesh-metatietoihin.

Haku käyttää oletusarvona hakusanojen välissä TAI-operaattoria.

Haku ei tee eroa suurten tai pienten kirjainten välillä.

Hakusanan voi katkaista asteriskilla eli tähtimerkillä (*) sanan lopusta, mikä on hyödyllistä eri taivutusmuotojen etsimisessä.