Ateroskleroosissa valtimoiden sisäseinämään tunkeutuu aluksi verenkierrosta kolesterolia sisältäviä hiukkasia (lipoproteiineja), joista tärkein on LDL. Vuosikymmeniä kestävän mutkikkaan tapahtumaketjun aikana suonen seinämään kehittyy tulehdus, jonka vaikutuksesta sinne kehittyy pesäke, ateroomaplakki. Jos veren rasvakoostumus on epäsuotuisa (paljon "pahaa" LDL-kolesterolia ja vähän "hyvää" HDL-kolesterolia), plakkiin kertyy yhä enemmän kolesterolia, tulehdussoluja, sidekudosta ja kalkkia. Toisaalta alkavat muutokset voivat suotuisassa tapauksessa vakaantua, pienentyä tai peräti hävitä. Plakin kasvua edesauttavat muut verisuonia vaurioittavat tekijät, kuten tupakointi, kohonnut verenpaine, häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta, liiallisen stressin aiheuttamat elintoimintojen muutokset ja muualla elimistössä olevat tulehdukset.
Rasvapesäkkeet voivat kasvaa ja ahtauttaa suonta vähitellen. Kun
valtimosta on ahtautunut yli puolet, veren virtaus ei voi lisääntyä
kasvavaa tarvetta vastaavasti kuten terveessä suonessa ja
sydänlihas kärsii kuormitustilanteissa hapenpuutteesta eli
iskemiasta. Toisaalta sairaudelle ovat luonteenomaisia äkilliset
pahenemisvaiheet,
sepelvaltimotautikohtaukset.
Ahtauttava valtimotauti
Ahtauttava valtimotauti ei ole ainoastaan kaventuma putkessa. Normaalit verisuonet laajenevat ja supistuvat verenvirtauksen tarpeen mukaan. Sairas suoni ei kykene laajenemaan. Se voi jopa supistua ärsykkeestä, joka normaalisti aiheuttaisi laajenemisen. Tätä kutsutaan endoteelidysfunktioksi eli -toiminnanhäiriöksi. Endoteeli on verisuonen seinämän sisin kerros, yhden solukerroksen paksuinen. Sen yhteispinta-ala vastaa tenniskenttää. Endoteeli ei ole pelkkä tapetti seinässä, vaan aktiivinen elin, josta erittyy mm. verisuonia laajentavaa typpioksidia. Ehjä, terve endoteeli vastustaa veren hyytymistä, joten sen sairastuminen altistaa suurempien tai pienempien hyytymien synnylle.
Milloin sepelvaltimotauti alkaa?
On paljolti sopimus- ja määrittelykysymys, milloin sepelvaltimotauti "alkaa". Yleensä alkamisajankohdaksi katsotaan se hetki, jolloin henkilöä on oireiden vuoksi tutkittu ja todettu näiden syyksi sepelvaltimoiden ahtautuminen. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että valtimoissa voi pitkään olla huomattaviakin muutoksia ennen kuin oirekynnys ylittyy. Tähän näet perustuu taudin ennalta ehkäisyn mahdollisuus oireettomassa vaiheessa (ns. primaaripreventio). Lisäksi usein diagnoosin selvittyä potilas toteaa, että hänellä on ollut jonkinlaisia oireita jo pitkäänkin.
Sepelvaltimotauti kuuluu kaikkia elimistön valtimoita ahtauttavaan
ateroskleroottiseen yleissairauteen. Tähän kuuluvat myös
aivovaltimotauti eli aivohalvaus ja alaraajojen valtimosairaus eli
katkokävely. Sepelvaltimotaudin ilmaantuminen merkitsee sitä, että
koko valtimopuusto on sairastunut. Valtimoihin kertyy kolesterolia,
tulehdussoluja ja sidekudosta koko aikuisiän. Taudin paheneminen
riippuu siitä, saadaanko ateroskleroosin eteneminen pysähtymään.
Etenemiseen vaikuttavat ihmisen perimä, yksilölliset ominaisuudet
ja elintavat. Sepelvaltimotautia ei voida parantaa, mutta sen
etenemistä voidaan hidastaa ja oireita vähentää.
Kelan lääkekorvausta krooniseen sepelvaltimotautiin saa vajaat 200 000 suomalaista. Todellinen sepelvaltimotautia sairastavien määrä on huomattavasti suurempi. Työikäisten sepelvaltimotauti on vähentynyt, ja siitä on tullut ikääntyneiden sairaus. Sairastuneiden määrä kasvaa, kun väestö vanhenee. Puolet sepelvaltimotautipotilaista on naisia.
