Sisältöön Sivukartta Palaute Tulosta

Sydänliitto

 
 
 
 
 

Kohonnut verenpaine ja sen hoito

Kohonnutta verenpainetta hoidetaan aina elintavoilla, tarvittaessa myös lääkkeillä.

Kohonneen verenpaineen diagnoosi ei ääritapauksia lukuun ottamatta koskaan perustu kertamittaukseen. Aina tarvitaan useita mittauksia, mielellään kotona toteutettu viikon mittaussarja. Reilustikin kohonnut verenpaine on usein oireeton tai oireet ovat epämääräiset, joten verenpainetta ei voi arvioida voinnin perusteella.

Kohonnut verenpaine

Kohonnut verenpaine voi liittyä eräisiin hoidettavissa oleviin sairauksiin (mm. hormoneja erittävät kasvaimet). Siksi lähdettäessä arvioimaan kohonnutta verenpainetta lääkäri tiedustelee näihin tauteihin viittaavia oireita ja tehdään laboratoriokokeita. Taustasairaudet ovat kuitenkin harvinaisia; niiden yhteydessä verenpaine on reilusti koholla ja reagoi huonosti tavanomaiseen hoitoon. Tavallisesti kohonnut verenpaine on itsenäinen (essentielli).

"Itsenäinen" (essentielli) kohonnut verenpaine 

"Itsenäinen" (essentielli) kohonnut verenpaine ei silti useinkaan ole täysin itsenäinen, vaan perinnöllisen taipumuksen tuo esiin tai sitä korostaa joukko epäterveellisiä elintapoja, kuten liika suolan käyttö, muuten epäterveellinen ruokavalio ja siihen liittyvä ylipaino sekä vähäinen liikunta. Nämä muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi. Yksi helposti korjattavissa oleva kohonneen verenpaineen elämäntapasyy on säännöllinen lakritsin tai muiden mustien makeisten syönti. Liiallinen alkoholin käyttö nostaa myös verenpainetta.

Lievästikin kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa elämäntapakeinoin. Kohonneen verenpaineen hoito ei ole itsetarkoitus, vaan pyrkimyksenä on liitännäissairauksien (aivovaltimotaudit, sepelvaltimotauti, sydämen ja munuaisten vajaatoiminta) ehkäisy. Siksi aina on ensin tehtävä kokonaisvaltainen riskinarvio, jossa otetaan huomioon ikä. sukupuoli, sukutausta, kolesteroliarvot sekä mahdollinen tupakointi ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö ( FINRISKI-laskuri ).  Mitä suurempi riski, sen herkemmin lähdetään hoitamaan verenpainetta ja samalla kokonaisvaltaisesti muitakin vaaratekijöitä.

Jo syntyneet elinvauriot (sydänlihaksen paksuntuminen, lievä valkuaisvirtsaisuus eli mikroalbuminuria, silmänpohjamuutokset) ja tietenkin todettu verisuonisairaus kiirehtivät tehokkaan hoidon aloittamista. Edullisinta on ehkäistä oireettomatkin elinvauriot ennakolta. Siksi lääkehoidon aloittamista ei pidä liiaksi lykätä, jos elintapahoidot eivät kohtuuajassa (3-6 kk) tuota tulosta.

Hoito aloitetaan elintapamuutoksilla. Lievässä (1. asteen kohonnut verenpaine ilman elinmuutoksia) hoito on ainakin aluksi lääkkeetöntä. Vaikeammissa tapauksissa (2. ja 3. asteen kohonnut verenpaine, kohde-elinvauriot) aloitetaan elintapa- ja lääkehoidot samanaikaisesti.

 

Kohonneen verenpaineen hoidossa on käytettävissä viisi keskeistä lääkeaineryhmää:
  • angiotensiinikonvertaasin (ACE:n) estäjät 
  • angiotensiinireseptorin (ATR:n) salpaajat 
  • diureetit (nesteenpoistolääkkeet) 
  • kalsiumkanavan salpaajat (kalsiuminestäjät) 
  • beetasalpaajat 

Varsinkin pitempään kestäneessä kohonneessa verenpaineessa riittävän tuloksen saaminen vaatii usein kahden ja useammankin lääkkeen yhdistämistä. Yhdistämällä lääkeaineita eri ryhmistä kohtuuannoksina saavutetaan usein parempi tulos vähäisemmin sivuvaikutuksin kuin käyttämällä yksittäisen lääkkeen maksimiannosta.

Kohonneen verenpaineen hoito on pitkäjänteistä. Lääkärin ja potilaan on yhdessä sovittava hoidon tavoitteista, ja tavoitteiden saavuttamista on tarkkailtava [linkki kotiseurantaan]. Verenpaine ei hoidu lääkekuurilla! Useimmiten oikein perustein aloitettu hoito on elinikäistä, mutta joskus lääkehoitoa voidaan keventää, jos elintapahoidossa saavutetaan tulosta (laihtuminen).

Säännölliset lääkärintarkastukset ja laboratoriokokeet vähintään vuosittain kuuluvat hyvään hoitoon.

Kohonneen verenpaineen vuoksi hoidossa oleva potilas ei ole sairas, vaan hänellä hoidetaan sairauksien riskitekijää tai -tekijöitä, jotta nämä eivät pääsisi aiheuttamaan sairastumista.

1
2
3
4
5
6
Jaa sivu: Bookmark and Share
 
Info
Sulje

Hakuohje

Sisällöstä voi hakea tietoa vapaalla sanahaulla (Hae sisällöstä) tai asiasanahaulla (Hae asiasanoilla).

Vapaa sanahaku käy läpi tekstisisällöt, otsikot ja kuvatekstit.

Asiasanahaku hakee sisällön metatiedoista vastaavuutta sisällön Tero- ja Mesh-metatietoihin.

Haku käyttää oletusarvona hakusanojen välissä TAI-operaattoria.

Haku ei tee eroa suurten tai pienten kirjainten välillä.

Hakusanan voi katkaista asteriskilla eli tähtimerkillä (*) sanan lopusta, mikä on hyödyllistä eri taivutusmuotojen etsimisessä.