Ammatillinen kuntoutus tulee kyseeseen silloin, kun sydänsairaus estää entiseen ammattiin paluun tai heikentää työkykyä ja ansiomahdollisuuksia tai kun sairaus uhkaa aiheuttaa ennenaikaisen työkyvyttömyyden lähivuosina eli noin viiden vuoden sisällä. Tilanteita, joissa ammatin sopivuutta joudutaan punnitsemaan tavallista tarkemmin, ovat fyysisesti raskaat ammatit (rakennus-, maatalous- ja metsätyöt), vuorotyö, julkinen liikenne (lentäjät, linja-auton- ja junankuljettajat) sekä työskentely ääriolosuhteissa (esim. sukeltaminen, palo- ja pelastustyö).
Kuntoutuksen tarve kannattaa ottaa puheeksi hoitavan lääkärin tai työterveyslääkärin kanssa mahdollisimman varhain, jo ennen sairausloman päättymistä. Ammatillisen kuntoutuksen prosessin käynnistää tavallisesti työterveyslääkäri tai hoitava sydänlääkäri, mutta sen voi tehdä myös potilas ottamalla yhteyttä työeläkelaitokseen. Sydänpotilas hakee ammatillista kuntoutusta joko työeläkelaitoksesta, Kansaneläkelaitoksesta tai työhallinnosta riippuen siitä, millainen työhistoria hänellä on. Kuntoutuksen tulokset ovat merkittävästi paremmat, jos kuntoutus käynnistyy ennen kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen hakemista. Lisätietoja ammatillisesta kuntoutuksesta saa työeläkelaitoksista ja Kelasta.
Ammatilliseen kuntoutukseen voi kuulua esimerkiksi
- kuntoutustarveselvitys
- työolojen tai työajan uudelleen järjestelyt
- työkokeilu tai uudelleen sijoitus
- ammatinvalinnanohjaus
- lisä- tai uudelleen koulutus
- elinkeinotuki.
Työeläkelaitoksen kuntoutuksen piiriin kuuluu henkilö, jolla on vakiintunut työelämä ja ansiotuloja edeltäviltä vuosilta, tai joka on työtön, mutta yhteys työelämään on säilynyt. Kuntoutusta haetaan viimeisen työsuhteen eläkelaitoksesta, joka päättää oikeudesta kuntoutukseen ja kuntoutusohjelmasta. Ennen kuntoutuksen myöntämistä arvioidaan, miten todennäköistä on, että kuntoutus parantaa työkykyä ja siirtää työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Myös ikä, koulutus ja työkokemus vaikuttavat kuntoutuspäätökseen.
Kelan kuntoutuksen piiriin kuuluu 16-67-vuotias henkilö, jonka työhistoria on lyhyt tai rikkonainen tai joka ei vielä ole ollut työelämässä. Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien tulee olla sairauden olennaisesti heikentämiä niin, että sairastunut ei suoriudu työssä ja ammatissa. Kuntoutuksen myöntämisen edellytyksenä on arvio, että ammatillinen kuntoutus todennäköisesti johtaa työelämään siirtymiseen tai työssä jatkamiseen ja että ansioiden määrä olisi selvästi suurempi työssä kuin eläkkeellä. Nuorella, joka ei vielä ole ollut työelämässä, riittää, että sairaus aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin valinnassa.
Sydänsairas tai verenpainepotilas voi hakeutua myös ASLAK ® -kuntoutukseen, joka on Kelan järjestämää ammatillisesti syvennettyä lääkinnällistä kuntoutusta tietyille ammattiryhmille, esimerkiksi opettajille. Se toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikan kanssa.
Työhallinnon ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työttömille ja työttömyysuhan alaisille vajaakuntoisille henkilöille. Vajaakuntoiseksi katsotaan henkilö, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä siinä ovat huomattavasti heikentyneet sairauden takia.
